Lonkkaleikkaus palautti ilon mökkeilyyn ja liikuntaan

06.07.2020 — Potilastarinat

”Nyt voin taas nauttia rakentamisesta”

Pihalle on ilmestynyt uusi rakennus! Vielä alkukeväästä tässä kohtaa oli tyhjää, mutta nyt grillikodan takaa kurkkaa touhukas mies ja tervehtii.
Kyllä minä viisi viikkoa jaksoin levätä, mutta sitten aloin tehdä kodalle perustuksia”, aloittaa Reijo Iso-Sipilä ja nakuttaa ovenkarmeja paikoilleen, kun leikkauksesta on kulunut seitsemän viikkoa.

Reijon lonkka leikattiin Coxassa maaliskuun lopulla 2020.
“Lonkkani alkoi vihoitella jo kahdeksan vuotta sitten, mutta jotenkin pärjäsin kipuilevalla lonkalla syksyyn 2019 asti liikunnalla ja fysioterapialla. Olen elämässäni juossut 31 maratonia, joten tiedän, että liikunta on lääke, eikä kipukynnyskään ole ihan matala”, Reijo kertoo.

Kun askeleen paino alkoi käydä sietämättömäksi ja vaikeuttaa rakkaita harrastuksia, juoksemista, rakentamista ja mökillä puuhastelua – Reijo otti uudelleen yhteyttä lääkäriin.
Lonkan kuvauksen jälkeen lääkäri totesi, että lonkka pitää mahdollisesti leikata ja suositteli Coxaa. “Lähete laitettiin tammikuussa 2020 ja maaliskuun alussa olin Coxassa ortopedin vastaanotolla. Asiat etenivät alusta asti nopeasti”, Reijo kiittelee.

Korona toi kuitenkin yllätyksen aikatauluihin. Alun perin loppukeväälle suunniteltu leikkaus päätettiinkin toteuttaa jo maaliskuussa, sillä Reijo on alle 70-vuotias ja perusterve.
“Kun yli 70-vuotiaiden leikkaamisesta luovuttiin, minut otettiin muutaman päivän varoitusajalla jonon ohi leikattavaksi. Se sopi minulle paremmin kuin hyvin”, Reijo muistelee. Se nimittäin tarkoitti, että kesää ei tarvinnutkaan käyttää toipumiseen – sen sijaan kevään koronakaranteenin sai hyötykäyttöön.

Tosin jos olisin tiennyt, miten nopeaa toipuminen on, en olisi murehtinut siitä kesästäkään“, Reijo sanoo, ja alkaa luetella toipumisen aikataulua:
Minut nostettiin jalkeille lähes välittömästi heräämöstä päästyäni. Kotiin pääsin kahden yön jälkeen, vaikka olisin kyllä viihtynyt pidempäänkin, kun siellä pidettiin niin hyvää huolta. Mökille tulimme parin päivän lepäilyn jälkeen. Kipulääkkeet jätin pois kolmen viikon jälkeen, kepit jäivät neljännen viikon jälkeen ja viidennen viikon jälkeen rupesin jo rakentamaan kotaa.”

Nyt grillikota on viimeistelyä vaille valmis eikä lonkka rajoita menoa millään tavalla.
“Aloin heti liikkua täällä mökillä mahdollisimman paljon, jotta liikeradat palautuisivat nopeasti. Nyt huomaan, että myös kivun takia kasaan paininut ryhti on parantunut sille tasolle, mitä se oli ennen vaivaa.”

Juuri paluu entiseen elämään, jossa kipu ei rajoita tekemisen intoa, onkin ollut Reijolle tärkeintä.
Olin suunnitellut, että eläkkeelle jäätyäni alkaa vielä uusi elämä, kun on aikaa toteuttaa itseään. Lonkan kipu oli vähällä pilata tämän suunnitelman, mutta nyt saankin jatkaa ehompana kuin vuosiin”, Reijo iloitsee.

Uudessa elämässä riittääkin puuhaa. Rakennusprojektien lisäksi Reijo nimittäin isännöi pari vuotta sitten rakentamaansa mökkiä.
“Hirsimökin rakentaminen on ollut haave, jonka pääsin toteuttamaan, kun jäin eläkkeelle opettajantyöstä. Rakentamisharrastuksen lisäksi mökissä yhdistyy kiinnostukseni uusien ihmisten tapaamiseen ja heidän isännöimiseensä”, Reijo kertoo.

Vuokramökissä onkin parin vuoden aikana ehtinyt majoittua vieraita jo 14:sta maasta. Osa hakee omaa rauhaa, osalle Iso-Sipilä vetää opaskierroksia ja luontoretkiä – tarvittaessa neljällä eri kielellä. Tekemistä riittää kuitenkin jokaisen vieraan kanssa, sillä mökki täytyy aina siivota, varusteet ja polttopuut täydentää, pyykit pestä, sängyt pedata, palju lämmittää ja ympäristö pitää siistinä. Epätasaisella tontilla tähän kaikkeen kuluu monta askelta päivässä.
Ennen leikkausta pystyin työntämään kottikärryjä vain muutaman metrin kerrallaan. Nyt jaksaisin vaikka kuinka“, Reijo toteaa ja lähtee hakemaan puukuorman vuokramökin terassille. Kun klapit on aseteltu sytyttämistä vaille valmiiksi saunanpesään ja takkaan, on aika laittaa palju tulille. 1500 litraa vettä ei lämpene hetkessä ja vieraat haluavat illalla kylpyyn.