Svingi kuntoon Coxassa!

01.06.2017 — Potilastarinat

Projektipäällikkö Tapani Kaskelalle tehtiin kaksi vuotta sitten lonkan tekonivelleikkaus. Operaatio korjasi asentoa ja kävelytekniikkaa, jotka puolestaan hioivat golf-lyönnit timanttisiksi.

– Se oli viimeinen pisara. Silloin mietin, että nyt tämä pitää selvittää, muistelee Tapani Kaskela, 57, vuoden 2014 alkusyksyn takaisia tunnelmia.

Hän oli juuri palannut kesälomalta sorvin ääreen Ensimetriin, ja työkaveri kyseli jälleen Kaskelan oudosta, ontuvasta kävelytyylistä. Näytti kuulemma siltä, kuin jalkaan olisi sattunut.

Kipeä se ei ollut, mutta golf-harrastuksessa jalkaa joutui loivissa ylämäissä vähän vetämään. Myös lyönnit Pirkkalan golf-kentällä olivat vähitellen jääneet lyhyiksi ja askellus muuttunut. Pelikaverit olivat vihjailleet, että ongelma saattaisi johtua lonkista. Kaskela oli eri mieltä.

– Kävin jo 80-luvulla kiropraktikolla ja urheilulääkärillä selän lihasjännittymien takia. Ajattelin oireiden johtuvan selästä, joten en lähtenyt selvittämään asiaa.

Varsinkin iltaisin häntä vaivasivat pumppaavat hermosäryt. Nukkumaan mennessä sopivaa asentoa oli vaikea löytää.

Heti peruutuspaikka Coxaan

Työkaverien huoli ajoi Kaskelan soittamaan työterveyslääkärille. Sieltä hänet lähetettiin oitis fysikaaliselle puolelle, jossa ongelmaksi todettiin selän sijaan vasen lonkka. Kuvien kanssa hänet lähetettiin ortopedian erikoislääkärille.

– Nivelen tähystyksestä ei olisi ollut enää hyötyä, joten sain suorilta käsin kehotuksen leikkaukseen, Kaskela kertoo.

Lääkäri laittoi lähetteen Coxaan, ja kutsu tuli nopeasti. Coxassa erikoislääkäri Jarmo Kangas totesi, ettei odotus ollut järkevää. Kaskela sai peruutuspaikan, mikä tarkoitti, että kahden viikon päästä leikattaisiin.

– Se oli tehokasta toimintaa! Oli mukavaa, että päätös syntyi niin nopeasti. Kun leikkaus oli heti, sitä ei ehtinyt miettiä ja jännittää.

Urheilevan Kaskelan ei tarvinnut juuri valmistautua leikkaukseen. Hammaslääkärissä käynti riitti.

Uusi kävelytekniikka

Itse leikkaus sujui Kaskelan mukaan hyvin. Jo illalla Kaskela alkoi vähitellen liikkua apuvälineen ja hoitajan avulla. Henkilökuntaa hän kehuu motivoituneeksi ja avuliaaksi.

– Seurasin oman kohteluni lisäksi myös muiden potilaisen hoitoa. Se oli Coxassa minusta erityisen lämmintä ja huomaavaista.

Kävelytekniikka piti opetella uudestaan. Askeleen tuli olla rullaava, eli kantapään kosketettava maata ensin. Kaskela kertoo hymyillen, että toipumisvaiheessa tuli tuijoteltua paljon maahan ja jalkoja, jotta oppisi oikean askellustyylin.

Kotona toipumisessa häntä auttoivat vaimo, äiti ja 16- ja 20-vuotiaat pojat. Lenkkeilyyn kannustamisesta vastasi perheen terhakka kääpiösnautseri. Parasta oli, että kivut lähtivät heti leikkauksen jälkeen.

– Olisin saanut kolmen kuukauden sairasloman, mutta pääsin jo kahdeksan viikon jälkeen takaisin töihin, Kaskela muistelee lämmöllä.

Sairaslomalta suoraan golf-kentälle

Jalkojen liikeratoja Kaskela harjoitti kuminauhan, erilaisten jumppien ja tasapainoharjoitusten avulla.

– Erityisen hyvää kuntoutusta oli uinti. Harjoittelin golf-tuttuni kurssilla vapaauintia, rintauintia ja perhosta. Lonkka ei kipeytynyt uintipotkuista.

Sairasloma päättyi Kaskelalle otolliseen hetkeen: suoraan golf-kauden alkuun huhtikuussa.

– Oli hauskaa, että toipuminen meni niin yksiin harrastuksen kanssa! Kentällä huomasin heti muutoksen: liikerata oli muuttunut ja peli sujui paremmin, hän kertoo.

Lonkka ei oireile enää yhtään. Kaskela vietti juuri loman Kanarialla, jossa hän käveli 10–15 km päivässä – ilman ongelmia. Jälkitarkastuksessa lonkka sai täydet pisteet. Hän neuvoo samassa tilassa olevia reippaaseen toimintaan.

– Miksi odottaa? Mieluummin aikaisemmin, kun odotuksen ja kärsimyksen kautta. Coxaan vaan! Kaskela kannustaa.